13. Hiihtopäivä huitsin jeerassa

N66.44723 W45.63205
Lämpötila/temperature: -6 C
Tuuli/wind: 2m/s
Säätila/weather: lumisade/snowing
Kuljettu matka/distance: 25,5 km
Korkeus/altitude: 2280m

Tiiättekö mitä? Me ollaan niin keskellä ei mitään, että sitä on melkein vaikea käsittää. Linnuntietä ollaan tultu lähtöpaikastamme point660:lta linnuntietä 209,3 km ja matkaa Isortoqiin on reilu 350 kilometriä. Kaikkialla ympärillä on vain lunta ja tuulta. Joskus lentokoneen tiivistymisjuova halkoo taivasta tai nähdään kuluneet pulkan jäljet kovassa lumessa, ne ovat oikeastaan ainoita muistutuksia muista elollisista.

Itseasiassa tänään (ja tietysti eilen) oli pieni poikkeus eristyneisyyden tuntuun. Kolmannen legin lopussa törmättiin eilisten ranskalaisten melko selkeään jälkeen, jota tottakai julkeasti hyödynsimme – olihan se meidän kolmen voiköntsän voimalla lanattu. Valmiista urasta olikin hyötyä sillä yön ja koko päivän sateli lunta. Jälestimme kaksikkoa aikamme, mutta iltapäivän white outissa kadotimme jotoksen ja lähdimme puskemaan omaa latua.

White out oli pari tuntia melko totaalinen ja suunnassa pysyminen taas vaikeaa. Ensimmäisenä hiihtävä lähtee väkisinkin kaartamaan aika ajoin vasemmalle tai oikealle kiintopisteiden puuttuessa ja takana hiihtävät korjaavat suuntaa tarvittaessa. Tästä syntyy kiljaisujen kuoro, joka siirtyy letkassa viimeiseltä ensimmäiselle. VASEN. Vasen. Vasen. Vasen. VASEN. Vasen. Vasen. Vasen. Retkikuntamantra parhaimmillaan. So say we all.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

Oli tullut blogiin kysymyksiä. Joitain vastauksia

Pekka, lepopäivä on suunnitteilla johonkin väliin, mutta pääsääntöisesti pidämme “ylimääräiset” päivät varalla, jos myrsky yllättää emmekä pääse hiihtämään. Varsinaisia lomapäiviä vain fiilistelyn vuoksi meillä ei ole mahdollisuutta pitää.

Lillille tiedoksi. Meillä ei onneksi ole minkäänlaisia voiteita suksissa. Olisi äärimmäisen piinaavaa pelata niiden kanssa näissä olosuhteissa. Sen sijaan meillä on suksien pohjassa kolmiosainen nousukarvapalapeli. Olemme ruuvanneet metallilaatan avulla pitoalueen kohdalle pitkän nousukarvan pätkän. Lisäksi alussa kaikilla oli suksien kärjissäkin kaistale karvaa. Meillä tytöillä oli ensimmäisten hiihtopäivien aikana suksissa myös peräkarvat, mutta ne revittiin pian irti kun pitoa oli liikaa. Tällaisella systeemillä pitoa on mahdollista säädellä melko helposti tilanteen mukaan.

Veturi-Jounille terveisiä, että pojilla on vielä surullisen kuuluisa yläosaton legi hiihtämättä. Varmaan siltä pätkältä saadaan tallennettua entisten Anttilan kuvastojen veroista arveluttavaa materiaalia.

Eeva, ei ole mukana aurinkolaseja vahvuuksilla. Täällä on pakko käyttää todella tummia ja sivuiltakin suojattuja jäätikkölaseja. Sain Jarilta ennen reissua vinkin, mistä saisi suht huokealla vahvuukselliset jäätikkölasit, mutten ehtinyt tilata. On mulla kuiteski piilolinssit mukana, jos tarvii nähdä tarkasti.

Perhe Koivuniemelle: Mukava kun jaksatte huolehtia mun tekareista. Toivotaan että on vielä hampaat tallessa joihin ne voi iskeä kun tuun takasin. Ei tiedetä muista retkikunnista. Ranskikset on ainoita jotka ollaan nähty.

Today was again a white out day. It had also snowed during the night and it gave more snow the whole day. We were happy to find a track left by two french guys who we saw at Dye station yesterday. Let’s hope there’s more visibility tomorrow.

5 responses to “13. Hiihtopäivä huitsin jeerassa

  1. Jokos Matsku on alkanu näkeen tolla lumiaavikolla kangastuksia? ;]
    Minkäslaisella tussarilla oikein retkikunnat varautuu valkotakkiseen nalleen? Kantolupaa varten tarttee vissiin jotain kokeitakin suorittaa?
    Suomessa karhun kohdatessa on yksi hyväksi nevottu tapa (jos ei ole tarpeeksi järeää torrakkoa), niin työntää kädet housuihin ja heittää kuran silmille, sitä kuulemma riittää.. jotenkin vain noissa pakkasissa se ei kuulosta toimivalta.. 😉

  2. Ei se puolimatka enää kovin kaukana ole . Sen kunniaksi voitte vappuna ottaa simaa ja paistaa munkkeja tai tippaleipiä sekä laulaa iloisia kevätlauluja tietenkin ruotsiksi. Samalla voitte kaivaa esiin valkolakit sekä sen piilotetun akvaviittipullon ja ottaa pienet snapsut pikkusormet pystyssä! Joko tuo jäätikön korkeus on alkanut tuntua ventilaatiossa, kohta 2500 m lähestyy? Tänne pohjoiseen tuli myös white out , pyryttää tosi sakeasti ! Niin ja tuossa selasin reittikertomuksia tällä ko. välillä ja törmäsin hullujen norjalaisten ennätykseen : 8 vuorokautta (tosin helpottavana tietona :se tehtiin leijavarjoilla !!! ) Hyvää hiihtelyn jatkoa ja suksenkärkien tuijottelua, toivottavasti ei sentään koko ajan .

  3. Tuula Kiiveri

    Uskomatonta Heini miten mielenkiintoisilla yksityiskohdilla värität meille lukijoille kuvaa kokolailla samankaltaisista rutiineista koostuvista päivistä! Blogiteksteistäsi on tullut odotettu aamutoimi. 🙂 Tsemppiä teidän matkantekemiseen ja varmasti mieleenpainuvinta vappua ikinä!

  4. Anu Suomalainen

    Kiitos mielenkiintoisesta ja hyväntuulisesta blogista. On mukava seurata matkaanne päivä päivältä ja elää mukana tunnelmissa. Hauskaa vappua!

  5. Todella kiva tosiaan lukee tätä blogia taitavan tekstittäjän vuoksi ja tietty siks, että tietää kaiken olevan teillä hyvin. Hauskaa vappua teille. Jounille lämpimät terveiset minulta sekä tanssiporukalta. – Katja

Leave a reply to Tuula Kiiveri Cancel reply