Jaksaa ja painaa!

N65.82256 W39.11428
Lämpötila/temp: -3
Tuuli/wind: 1m/s
Säätila/weather: aurinkoinen/sunny
Kuljettu matka/distance: 28,19km
Korkeus/altitude: 1071m

Siinä me seistä töllötettiin koko revohka edessä levittäytyvää näkymää. Läheiset reunavuoret olivat ilmestyneet näköpiiriin jo edellisellä legillä, mutta nyt se oli siinä. Meri.

Tiedättekö, miltä tuntuu kun hiihtää 500 kilometriä sinänsä kaunista, mutta yksitoikkoista jäätikköä, joka näyttää päivittäin lähes samalta ja miettii mielessään onko tämä joku Päiväni murmelina goes Greenland. Ehkä junnataankin vain paikallaan pääsemättä ikinä perille. Sitten tulee niin konkreettinen osoitus, että ihan jokainen niistä 500 kilometristä on hiihdetty. Jos ette tiedä, voitte ehkä kuvitella.

Ennen tätä suurta näkyä tapahtui myös muita asioita.

Ensimmäisen legin lopulla koiravaljakko lähestyi meitä pohjoisesta. Vetopiskejä! (Yritin päästä rapsulle, mutta kuulemma jotkut koirista söivät eurooppalaisia tyttöjä. Koska kasvissyöjänä kuulun muutenkin rakkien luontaiselle ruokalistalle, päätin olla koittamatta onneani.) Koirakuski oli hakemassa Dyellä näkemäämme ranskalaisduoa jäätiköltä. Varmaan ihan sovittu nouto tai aika loppunut kesken. Kuski kyseli myös olimmeko nähneet norjalaistyttöjä (jotka lähti meidän kanssa samaan aikaan), jotain epäselvyyttä kuulemma oli sovitusta noutoajasta ja epäili että eilinen kopteri olisi jo ollut hakemassa ryhmää pois.

Lisäksi taas viisi yön mustaa ninjaa hiihteli kerrastoissaan halki paahtavan lakeuden. Grönlanti on sairaan kuuma paikka. Ollaan kärvennytty viime päivinä niin perusteellisesti, että Jaakko ja Matias piti teltassaan kilpailua kummalta irtoaa naamasta isompia ihosuikaleita. Voittaja sai salmiakkia. Meidän teltassa on pari palanutta huulta ja kieltä, sekä yksi kesivä nenä. Näytetään kaikki oikeestaan aika karseilta.

Ainiin, Jaakon ja Matiaksen hieno latauslaite on muuten aivan erinomainen, mutta se lataa niin hitaasti, että ollaan jo takaisin Suomessa ennenku blogipuhelimessa on riittävästi virtaa. Onneksi näissä vanhoissa kapuloissa on tarpeeksi akkua näille parille viimeiselle päivälle.

Eli siinä se nyt on. Rosoinen itärannikko ja meri. Perille Isortoqiin matkaa joku 40. Menisi yhdessäkin päivässä, mutta kun ei ole kiire niin otetaan iisisti railo- ja karhualue.

Ainiin, sekin vielä. Meillä on kovaa lunta. Siis oikeesti sellasta mikä ei upota yhtään. Mahtava hiihtää!

Retkikunnalla kaikki hyvin.

Snow conditions got so much better today and we saw sea for the first time! There it is, the east coast. Our trip is almost at its end, only bit over 30 kilometers to Isortoq. We’re going to use two days for the last part because we’re in no hurry and there might be crevasses and polar bears lurking around.

9 responses to “Jaksaa ja painaa!

  1. Ihan mahtavaa, että noiden kilometrien ja kokemusten jälkeen kommenttina on: mahtava hiihtää! Toivottavasti olosuhteet pysyy hyvänä ja näette ne karhut riittävän kaukaa, ja rannikolla kaikkia muitakin mielenkiintoisia eläviä. Blogin lukijat tarvitsevat kyllä kohta vieroitushoitoa, tehän olette pian perillä ! Nautinnollista loppumatkaa!

  2. On ollut mielenkiintoista seurata blogia ja tätä jään kaipaamaan kovasti. Vaan on hieno homma, että teidän urakka alkaa olla takana päin. Mukaan saitte monta ahkiollista muistoja ja kokemusta. Sujuvaa sivakointia loppumatkalle!

  3. “Päiväni murmelina goes Greenland” – meinasi aamukahvit tirskahtaa nenään tuossa kohtaa 😀 Vaikka näitä päivityksiä onkin kiva lukea joka aamu, niin onhan tuo jo aika teidän palata kotimaahan sieltä 🙂 Iso kiitos siitä, että olette jakaneet reissunne tällä tavoin kanssamme!

  4. Ihan parasta! Yritän täällä mielikuvitella miltä teistä nyt tuntuu, kun “maali” jo häämöttää. Ei oo ihan helppoa se. 🙂 Voi vitsi, nautiskelkaa turvallisesti perille!

  5. eevatavaila

    Muurahaiset kulkee selkäpiissä kun yrittää kuvitella millaiset näkymät hiihtäjille avautuu ikuiselta tuntuneen valkoisuuden jälkeen. Semmoisen euforian takia varmaan kannattaa kestää myrskytuulet, sohjolumet, kärventyneet naamat ja kaikki muu mitä nyt olettekaan raportoineet. Siunatuksi lopuksi ihan tuntuvaa alamäkeä ja loistavaa luistoa!

  6. Mahtavaa nähdä, että kaiken tuon raskaan hiihtämisen keskellä on riittänyt intoa kirjoitella hulvattomia blogitekstejä. Onnea loppumatkalle!

  7. Kivaa, kun vaihdoitte kartan pisteiden päivityksen tiuhemmalle välille. Tehän olette ihan kohta pois jäätiköltä :)!

  8. TerhiJaakkoAssu

    Olettepa lasketelleet aika vauhdikkaasti alas jäätiköltä! Nyt enää 185 m mereen ja n 13 km Isortoqiin ! Jännä kuulla kuinka pulkkamäki sujui , oliko köysistö tarpeen vai ei ? Satelliittikuvassa jäätikön reuna näyttää tosi rikkonaiselta,ilmeisesti se on kuitenkin tallennettu kesäaikaan? Hyvin olette suoriutuneet Grönlannin ylityksestä ! Ammattimainen ,hienosti suunniteltu ja toteutettu arktinen vaellus, kiitos että ollaan saatu olla mukana jakamassa kokemuksianne 😊 Sieltä vielä viime metrit ilmeisesti huomenna repimään Isortoqin Citymarketin ovenripaa sen kylmän oluen toivossa. Sponsori kiittää !!! 😃😃

  9. seppo teirasvuo

    Jokunen vuosi sitten Nina tähysteli “Röölannin” yli lennettäessä ja ilmoitus oli
    ei näy muutaku valkoista ei yhtää eskimoa. Nytkin jouduit katselemaan sitä
    valkoista ja kataväestökin on tullut nähdyksi! Eli kyl matkailu avartaa!
    Mummon sanontojahan oli “pitääkö sitä aina olla lentelemässä”hää ei varmana uskois jos eläs et pojan tytär toteuttaa kehoitusta, ei lentele vaan hiihtelee kuukauden ajan päivittäin.Hyvä niin ainaskin toivon! ISKÄ

Leave a Reply to Elina Cancel reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s