Sankarit sukkahousuissa

N65.90485 W39.69818
Lämpötila/temp: aamulla/on the morning -26; päivällä/during the day -2 Tuuli/wind: 2m/s
Säätila/weather: aurinkoinen/sunny
Kuljettu matka/distance: 25,67km
Korkeus/altitude: 1380m

Meidän uusi uljas hiihtostrategia tälle päivälle oli nerokas, mutta käytännössä osoittautui (ainakin meidän porukalla) hieman sudeksi. Palattiin siis nöyränä normaalirutiineihin paitsi otettiin käyttöön puolen tunnin avausvuorot, ettei kukaan saa halvausta jonon kärjessä. Juuri kun lopetettiin uskomasta ihmeisiin ja Jouninkin säteilevä optimismi alkoi melkein horjahdella, lumi muuttui aamupäivän mittaan kovemmaksi ja pohjamudissa kyntäminen vihdoin loppui! Toki vieläkin vähän upottaa, mutta parannus aikaisempaan on huima.

Jäätikön helleaalto jatkuu. Tänään nähtiin myös alaosattomia hiihtäjiä. Ei sentään kovin siveetöntä, kuorihousut ja -takit vain pääsivät matkustamaan pulkkien kyytiin ja viuhdoimme menemään Guahoon merinokerrastoissa. Viime päivät ovat, aamuja lukuunottamatta, olleet käsittämättömän lämpimiä ja tuulettomia. Sinänsä kuumottavaa, sillä juuri tällaisina päivinä piteraq on potentiaalisesti syönnillään. Ei kuitenkaan havaittu pelottavia pilviä taivaanrannassa, joten valtakunnassa kaikki hyvin.

Sitten lohdullinen tieto blogin ystäville. Retkikuntamme Pelle Pelottomat rakensivat paristoista, rautalangasta ja metallilevyistä kotikutoista pommia muistuttavan lataushärpäkkeen. Kummaa kyllä, normi blogipuhelin ei suostunut latautumaan, mutta vanhempi Samsung ottaa ehkä virtaa vastaan. Saadaan siis näillä näkymin suollettua blogia toivottavasti loppuun asti. Mihin ei enää kauaa olekaan. Ollaan luultavasti tiistaina maalikylillä jos jäätikkö suo. Viimeisiä päiviä siis vietetään valkeilla lumilla. Vaikea usko, että perille on enää reilu 60 kilometriä.

Tänään saatiin konkreettinen osoitus rannikon lähestymisestä. Ensimmäiset kaukaiset reunavuoret näkyivät kaakon suunnalla. Toinen jännittävä tapahtuma oli päidemme yli jäätikön suuntaan pöristelevä AirGreenlandin helikopteri, jota tuijotettiin suut ammollaan ku Kakolan asiakkaat. Kopteri palasi hieman myöhemmin kauempana takaisin Isortoqin suuntaan, liekö ollut viemässä vai hakemassa porukkaa.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

Ps. Vaiskalle kiitos viestistä. Toivottavasti oli onnistunut reissu. Vaihdetaan sotajuttuja sitten myöhemmin.

Heat wave continues. Today we had to ski without our shells or suffer from heat stroke. Snow conditions got so much better today and skiing is considerably lighter than last few days. We have only 60 or so kilometers to Isortoq. Hard to believe we’re nearly there!

2 responses to “Sankarit sukkahousuissa

  1. Toivottavasti pellepeloton ratkaisut kestää reissun loppuun asti. Blogia on ollut ilo lukea. Ja kommentoida.
    Kelit olleet kohdillaan. Tsemppiä loppuun asti.

  2. Minä en ollutkaan ensimmäinen, joka on jo herännyt äitienpäivää viettämään. Kiitos turvallisesta ja ennenkaikkea mukavasta seikkailusta kodin suojassa. Antoisia loppupäiviä. Ja hyvää äitienpäivää sinnekin

Kommentoi!

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s